Vappubrunssin menu

Onneksi se on ohi.
Ja onneksi se sattui tänä vuonna viikonlopulle: ei tarvinnut päivätolkulla kestää palloja ja serpentiiniä. 

Vappu ei todellakaan kuulu kansallisiin lempijuhliini. Se menee arkistossani samaan mappiin juhannuksen kanssa: jälleen yksi syy viinaan menevälle kansalle ostaa Koskenkorva. Minä lappasin Alkon pussiin vain Rieslingiä. Ja pullon Proseccoa. Sekin Hugoja varten. Niiden resepti löytyy täältä. 

Vaikkeivät vapun (tai juhannuksen) traditiot saa minua hössöttämään, niille osuva kaunis keli tekee juhlinnasta siedettävämpää. Varsinkin sunnuntain lämmin auringonpaiste sai uskomaan, että kyllä se kesä sieltä tulossa on – kuten joka vuosi. 

Yleensä jaksan heilua kameran kanssa, oli juhla mikä tahansa, mutta tämän vapun kuvasaldo oli valitettavan laiha. Tarjoilimme lauantaiaamuna brunssin muutamalle J:n kaverille. Katoin pöytään mm. vakkaripiirakkani, lohi-rucolan Kinuskikissan ohjeella, sekä Avaruuaseman pestoisen pastasalaatin. J kokosi keittiöön GT-pisteen. Tosin ilman numeroita 2 tai 3. 

Poikien saunottua suunnistimme yhdessä Punavuoreen etkoille. Porukalla, johon lyöttäydyimme, oli illaksi pöytävaraus Stefan’s Steakhouseen, joten seurasimme mukana. Luulisi, että pihvit, joiden paistoaika per puoli vaihtelee 1,5 minuutista 3 minuuttiin, valmistuisivat pikapikaa, mutta pelkillä pääruoka-annoksilla pärjäävä seurueemme istui ravintolassa yli 4 tuntia - Helsingin nopeimman palvelu titteli ei siis ainakaan Korkeavuorenkadulle mene. Maussa ei ollut valittamista - parmesanranskikset etenkin olivat omnom!

Lauantai-ilta loppu lyhyeen, kun kuski väsyi jo kellon lyödessä 12. Sinällään hyvä, koska sunnuntaina oli Suomenojalla grilli kuumana puolesta päivästä eteenpäin ja listalla mm. ribsejä. Tämän kertaisessa tohinassa jäi kuvat ottamatta, mutta kaivelin teille otoksen isännän bravuurista parin vuoden takaa: 

Katsoin juuri, että tulevalle viikolle on luvattu aurinkoa oikein kunnolla. On aika roudata hepeneet varastosta ja vastavuoroisesti laittaa neuleet talviteloille. Kun vapusta päästiin, kesän on lupa alkaa.

t. Laru-hifistelijä

Pidennetty vappu

Korkkasimme torstaina vapun juhlinnan afterworkeillä Tornin Ateljee Barissa. Irlantilaisten kahvien, Hendrick's Tonicien ja kuplivan jälkeen suuntasimme Klaus K:hon vappuillalliselle. Ravintola Livingroomin buffa ei ollut kummoinen makuelämys, mutta yllättävän väljä kattaus sopi hyvin viininhuuruiselle seurueellemme. Alkuruokapöytä oli tylsän perinteinen eikä mikään tarjotin erityisesti esiintynyt edukseen. Pöytiin tarjoillut pääruoat olivat niin ikään aika mitään sanomattomia: ihan hyviä, mutta eivät aikaan saaneet sen kummempia nautinnon värähtelyitä. Jälkiruokapöydän suklaakakku sai kuitenkin illallisen pisteet nousemaan, vaikka juustojen kanssa tarjoiltu viikunahilloke maistuikin halvalta. Muisto ruoan tavallisuudesta tosin haihtui mielestä viimeistään Teatterin tanssilattialla, ellei se jo ollut jäänyt Ahjon baaritiskille. 

Vappu-piknikin sijaan olimme suunnitelleet brunssia kotikeittiössä. No, meillä ehti pitkän vappuviikonlopun aikana olla parikin: perjantain krapula-aamupala Hugoilla alá J ja lauantaina allekirjoittaneen vege painotteinen brunssi Mimosoilla. Tarinan mukaan viimeksi mainittu juoma on keksitty Pariisin Ritz-hotellissa 20-luvun puolessa välissä ja se on saanut nimensä keltakukkaisesta akaasian mukaan. Hugo sen sijaan on 2010-luvun tuttavuus Keski-Euroopasta ja opin juomaan sitä Münchenissä asuessani vuonna 2011. Jostain syystä juoma ei kuitenkaan ole maailmalla saanut samanlaista hypeä, kuin serkkunsa Aperol Spritz, vaikka seljankukan makeus ja proseccon kirpeys on mielestäni punajuomaa paljon raikkaampi yhdistelmä.

Valitettavasti autenttisessa ohjeessa käytettyä seljankukkasiirappia on Suomesta vaikea löytää, mutta olen kotioloissa kelpuuttanut sen korvikkeeksi seljankukkamehutiivisteen. Ostin oman pulloni Punnitse&Säästä -liikkeestä, mutta kuulemma hyvinvarustelluista Citymarketeista voi myös löytää kyseistä tuotetta. Lisäksi netissä oli vinkattu, että mikäli kärsivällisyys riittää, mehutiivisteen voi itse keitellä siirapiksi.

Mimosa

6 cl tuorepuristettua appelsiinimehua
6 cl viileää kuivaa shampanjaa

Kaada tulppaanilasin pohjalle appelsiinimehu ja valuta shampanja päälle. Nauti!

Hugo

3 cl seljankukkasiirappia tai 3 tl seljankukkamehutiivistettä
8 cl viielää kuivaa Proseccoa
2 cl viileää kivennäisvettä
limen puolikas
kourallinen mintunlehtiä
jääpaloja

Rouhi ison viinilasin pohjalle mintunlehtiä, purista puolikkaasta limestä mehu ja mittaa perään seljankukkasiirappi/seljankukkamehu. Kaada lasiin sen jälkeen Prosecco ja kivennäisvesi. Lisää vasta sitten jääpalat, sillä kylmien jääpalojen päälle kaadettaessa kuohuviini menettää kaikki kuplansa.

vs.

Couscoussalaatista tuli vähän kuivaa, vaikka marinoin punasipuleja ja kuivattuja aprikooseja appelsiinimehussa ennen salaattiin lisäämistä. Lisäksi tyhjäsin jääkaapista mukaan mm. luumutomaatteja ja granaattiomenan. Käyttöön pääsivät myös itsekasvatetun basilikan lehdet, joiden kasvukausi alkaa pikku hiljaa olla lopuillaan, Valion reseptillä tehty elämäni ensimmäinen Tzatziki oli kuitenkin menestys! 

Testiin lauantaibrunssilla pääsivät myös Maku-lehden bataattiröstit. Kiepsautin kuitenkin suhteet päinvastoin ja sain loppujen lopuksi aika perinteisen makuisia röstejä - hyviä tosin. ;]

Kolmessa päivässä on ehtinyt jo tottua pitkien aamujen rytmiin, joten huomenna saattaa töissä hieman tihkaista, vaikka me juhlittiinkin kunnolla vain torstaina. Perjantaina Kaivarin kylmä viima sai meidät aika nopeasti pakenemaan Tamarinin take awayn kanssa kotiin ja jäämään peittojen alle koko loppuillaksi. I know: tylsää! "Mikä väsynyt vanha pari!" Mutta ainakin me ollaan sitä ihan rehellisesti. Meidän mielestä ei tarvi rymytä kolmea päivää putkeen vain sen vuoksi, että voi, sillä paljo rentouttavampaa on nauttia keväisiä cocktaileja oman sohvan nurkassa kerta ulkona sataa. Vappu on joka vuosi. Toivotaan ensi kevääksi lämpimämpää.

Perjantaipäivän viihdykkeeksi me bongattiin tämän vuoden Oscar-ehdokkaiden listalta Gone Girl, jonka manipuloivat juonenkääntet pitivät tosi hyvin otteessaan. Eikä ollut lauantai-illan valinta Furykään mikään huono leffa, vaikka loppuikin hieman lyhyeen.

Ainakin mun kalenterissani vapusta alkaa virallisesti kevät. Aurinkoa odotellessa!