perjantai 12. helmikuuta 2016

Nice to finally meet you, Bertha.

Annoin vuoden vaihteen jälkeen itselleni luvan alkaa suunnittelemaan vuonna 2017 järjestettäviä häitämme. Yritän siitä huolimatta hillitä itseäni, koska tiedän, että aikaa on. En kuitenkaan halua kompromissata mitään tärkeää niin olen ennemmin liian aikaisessa, kuin myöhässä. Suunnittelija, valokuvaaja, paikka ja kirkko meillä jo on. Lisäksi olen häähumuissani tehnyt viimeisen kuukauden sisällä messutourin eteläisessä Suomessa. Kiertueeni huipentui viime viikonloppuna Tampereelle, jossa fiilistelin pukuja, vihkisormuksia ja hampaidenvalkaisua. Mukaani messuille olen raahannut viattomia sivullisia kuten lapsuudenystäväni, suhteemme Cupidon eli J:n kollegan ja hyvän ystäväni Nicolinan, äitini ja nyt kaasoni. Uhkaava bridezilla ei ainakaan vielä ole nostanut päätään, mutta sitä aikaa vielä on.

Olin kuullut Tampereen Berthasta pelkästään hyvää ja törmännyt siihen myös Taste of Helsingissä, mutta koskaan en ollut ehtinyt itse Rautatienkadulla piipahtamaan. Nyt päätimme kaasoni kanssa yhdistää häämessut ja illallisen ravintelissa ja saapua kulmille jo perjantaina. Odotukset olivat korkeat, mutta Bertha ylitti ne kyselemättä: ruoka oli puhtaan ja rehellisen makuista; henkilökunta loi saliin lämpimän olohuonemaisen tunnelman eikä laskun loppusumma kirvoittanut "ohoa" asiakkaan huulille. Täydellistä!

0 kommenttia:

Lähetä kommentti