Sinällään minusta on hienoa, että maailmalla pariskuntien päivänä tunnettu 14. helmikuuta on Suomessa pyhitetty myös ystävyydelle. Itse kuitenkin tykkään juhlia sitä kansainväliseen tyyliin, tyttöporukkaa romanttisemmissa merkeissä. Mielestäni tässä avioerojen luvatussa maassa täytyy tarttua kaikkiin tilaisuuksiin, jotka mahdollistavat pariskunnan laatuajan - esimerkiksi ystävänpäivä on juuri sellainen mahdollisuus.
Tänä vuonna olin napannut J:lle ja itselleni sunnuntaibrunssivarauksen uudistuneeseen Primulaan klo 11. "Uudistumisella" tarkoitan hiljattaista omistajanvaihdosta, bistromaisempaa ilmettä ja brunssin rakentumista ala carte -annosten ympärille. Konseptia on viime aikoina nähty lähinnä fine dining -paikoissa ja valitettavasti Primula jäi kauas niiden tasosta. Yksinkertainen alkupala-buffet vain osti aikaa keittiölle pöytiintarjoiltavien annosten valmistukseen eikä se tuonut 23 euron hintaiseen brunssiin mitään lisäarvoa. Uppomunakeskeiset ala carte -annokset kuitenkin näyttivät ja maistuivat hyviltä eikä jälkkäripöydän puolella tarvinnut (brunsseille tyypilliseen tapaan) pettyä ihan hirveästi. Mansikka-vanilja milkshake oli hyvä, mutta ei ihan niiiiin (6 euroa) hyvä. En tiedä kannattaako sen ja plain katkarapujen takia enää palata Primulaan.
Noista uppomunista tulee aina mieleen, kun nuorina ja köyhinä käytiin Joensuussa ( asuttiin Rantasen kanssa Ilomantsissa) ravintolassa syömässä luettiin menu ja todettiin,että meillä ei ole rahaa, kun uppomuniin. Tilattiin niitä. Nälkä oli kova ja ne uppomunat olivat kyllä hirveitä raakoja unia, pakko ne oli silti syödä. En ole sittemmin niitä syönyt.Tarja
VastaaPoistaIkävät ruokamuistot ovat kyllä aina harmillisia! Huonot kokemukset saattavat pilata hyvätkin annokset vuosiksi. Mun ei ole kans tehnyt mieli kanakeittoa sen jälkeen, kun joskus tulin mahatautiin juuri sitä syötyäni.. :D
Poista