Jouluaatto

Jokaisella perheellä on omat perinteensä viettää jouluaattoa. Kun osa kiiruhtaa kirkkoon heti aamusta, toiset kääntävät vällyissä kylkeä. Meillä on tavattu herätä rauhassa ja sitten kipaista vielä ruokakaupassa, koska jotain pientä on aina unohtunut ostaa. Ennen puoltapäivää kokoonnumme katsomaan Lumikon ja kellon lyödessä 12 käännämme ykköselle kuullaksemme joulurauhan julistuksen. Iltapäivän aikana paketoidaan viimeiset lahjat ja ennen saunaa piipahdamme haudoilla. Aikaisten löylyjen jälkeen viimeistelemme illan menun, puuteroimme nenämme ja pakkaudumme vanhempieni sekä ruokien kanssa autoon kohti siskoni taloa, joka onneksi sijaitsee vain 1,5 km päässä. Sielä syömme ja jaamme lahjat. 

Tänä jouluna olimme pitkästä aikaa pukitta, koska yksikään siskoni kolmesta lapsesta ei enää usko Korvatunturin herraan. Katraan keskimmäinen, Veeti, oli lupautunut jakamaan kuusen alle kootut lahjat - malttaa piti kuitenkin illallisen verran. Meillä joulupöytään katetaan kinkun, itsetehdyn sinapin ja laatikoiden lisäksi vihreää salaattia, rosollia, sienisalaattia, lohikakkua, graavia siikaa, lohirullia, munanpuolikkaita, punasipulihilloketta, hölskykurkkuja sekä mätiä, punasipulia ja smetanaa.

Jälkiruoaksi nautimme yleensä jouluiset pannacotat. Kinkun paiston aikana ehtii jokainen nälissään murehtia aattoillan menua, mutta vielä koskaan ei ole ruoka kesken loppunut.

Munatoti tekee joulun

Kun kinkku on uunissa ja aaton aaton touhut muutenkin paketissa, Niemen naiset keittävät munatotit.

Jenkkien talvijuomana tunnettu eggnog sopii täydellisesti aloittamaan joulun ja
lievittämään stressiä keittiön puolella. Se on rentouttavan pehmeä ja juuri niin makea,
että päivästä uupunut kokkaaja hieman piristyy.

Herkullista joulunaikaa!

Munatoti Niemen naisten tapaan (2 annosta)

2 keltuaista
1 rkl tomusokeria
1 dl kermaa
1 dl täysmaitoa
1/4 tl raastettua muskottipähkinää
1/2 dl konjakkia

Sekoita kattilassa keltuaiset ja sokeri. Lisää kerma, maito raastettu muskottipähkinä. Kuumenna seosta kunnes se sakenee, mutta älä päästä kiehumaan. Lisää alkoholi, sekoita ja kaada laseihin.

Joulu tuli lintukotoon

Huomenna on joulu ja täälä alkaa jo ihan näyttämäänkin siltä - tuoksusta puhumattakaan!

Punaiset pilkut olohuoneessa ja terassilta pilkottava kuusi saavat mutkin vähitellen tyyntymään.
Vihdoin olen kotona.

Mä olen jouluihminen. Siis todella. Lumi ja ikkunan takana levittäytyvä talvimaisema luovat aina oman taianomaisen tunnelmansa, mutta niiden puuttuessa joulun tekevät antamisenilo, oma perhe ja hyvä ruoka. Nämä kaikki löytyvät Kauhajoelta. Kahden maan välillä vietetyn syksyn jälkeen tuntuu ihanalta olla täälä. 

Murun joulu kotiin

Huomasin pari viikkoa sitten, että olin syksyn aikana päätynyt Murun postituslistalle. Varmaan olin jättänyt valmiiksi ruksatun ruudun paikoilleen tehdessäni taannoin varausta ravintolaan.
Olin tällä kertaa kuitenkin tyytyväinen "roskapostiin" - Murun tontuilla oli täydellinen joululahja mun äidilleni: heidän perinteinen herkkukassinsa.

Jämäkkään "kassiin" oli pakattu Samuilin tekemää glögiä, Murun kirsikkachutneytä, punaviinisinappia, punasipulihilloketta, Henkan tattirisottoa, pateeta, saaristolaisleipää, jouluteetä sekä juustoa. Hintaa kassilla oli 52 euroa, mikä oli musta edullinen ottaen huomioon sisällön ja pakkauksen tyylikkyyden. Se oli ilo antaa ja saada. Täälä ovat nyt kaikki innoissaan päästessään kattamaan Niemen-perheen perinteisten ruokien oheen myös Murun logolla varustettuja herkkuja. Kiitos muruille!

Toast Skagen -suupalat

Kerran vuodessa Suomea palvova patrioottinen osa minusta pääsee valloilleen. Sen tietäen päätin lentää Moskovasta kotiin itsenäisyyspäiväksi. Aion myös tänään leiriytyä klo 12 sohvan nurkkaan ja nököttää sielä ilman pissataukoja koko Tuntemattoman sotilaan kolmituntisen. Tiedän, että itken taas vuolaasti hiljaisuuden laskeutuessa ja Finlandian kasvaessa täyteen loistoonsa. Elokuvan jälkeen soitan sen vielä uudelleen Spotifyista. Sitten Maamme-laulun - enkä voi lopettaa itkemistä, saatikka istua alas.

Kouluaikoina olin aina vapaaehtoinen pitämään puheen itsenäisyyspäivän juhlallisuuksissa. Yleensä muita innokkaita ei ollut. Taisin olla ainoa, jolle tuntui luontevalta kertoa paikalla oleville veteraaneille, miten kiitollisia me jälkipolvet heille olemme. Yleensä puheeni olivat ylväitä - dramaattisiakin, mutta niin on myös joulukuun kuudes. Ja se taas johtuu siitä, että Suomessa itsenäisyyden konnotaatio on sota. Vihreiden kansanedustaja Emma Kari auttoi minua ymmärtämään tämän kirjoitettuaan tänään blogissaan: "Suomessa itsenäisyydestä puhuminen tuntuu olevan sodasta puhumista." Vaikka itsenäisyyden tulisi ennen kaikkea olla iloinen asia, melankolinen suomalainen ei suostu hautaamaan mennyttä - liian usein puheita maamme itsenäisyydestä varjostaa sotien kova hinta. Itsenäisyyspäivää tulee juhlia arvokkaasti, mutta aito iloitseminen ei mielestäni turmelisi ylpeyttämme sotien tapahtumista saatikka saisi meitä unohtamaan isovanhempiemme uhrauksia.

Tänään me sytytämme sinivalkoiset kynttilät ja syömme olohuoneen puolella pyhäpöydän ääressä yhdessä ystäväperheen kanssa. Menu pitää sisällään periskandinaavisia herkkuja kuten poronkäristystä. Toivotamme kuitenkin vieraat ensin tervetulleiksi näillä suupalan kokoisilla cocktail-Toast Skageneilla. Jälkiruoaksi taioin jo eilen jääkaappiin liivateettomat panna cottat, jotka ohjeen mukaan tarjoillaan jouluisesti Valion luumu-rusinakeitto kaverinaan.

Toast Skagen suupalan kokoisena 

1 keitetty muna
1 pieni punasipuli
200 g katkarapuja
2 rkl majoneesia
100 g ranskankermaa
3 tl Dijonia
1 tl sitruunan mehua
silputtua tilliä
silputtua ruohosipulia
suolaa
valkopippuria
avokado
mätiä
paahtoleipää

Keitä kovaksi (10 min.) yksi muna, kuori se ja riko haarukalla pieneksi. Sulata ja valuta katkaravut. Hienonna punasipuli. Sekoita keskenään kaikki ainekset ja anna vetäytyä tunnin verran jääkaapissa. Paloittele mukaan avokado juuri ennen tarjoilua. Paahda leivät rapeiksi, halkaise ne ja annostele muutaman ruokalusikallisen verran seosta leiville. Koristele ruohosipulisilpulla ja mädillä. Kaada laseihin kuplaa juhlan kunniaksi – esim. André Clouet vastaa tarkoitukseen hyviin.