maanantai 13. huhtikuuta 2015

Iso pieni Lissabon

Portugalin pääkaupunki oli uusi tuttavuus sekä J:lle, että mulle. Meillä ei kummallakaan ollut ennalta juurikaan käsityksiä Lissabonin koosta saatikka nähtävyyksistä tai kulttuurista. Googlettelun perusteella selvisi, että kaupungissa asuu noin 550 000 ihmistä, mutta pinta-alaltaan se on vain 84 km². Esim. Helsingissä asuu 620 000 ihmistä 215 km² alueella. Lissabon on siis todella pieneen tilaan ja niin sanotusti moneen kerrokseen ahdettu kalastajakylämäinen metropoli. Se kuitenkin hurmasi mut heti.

Jouduin tosin kokemaan korkeanpaikankammon kauhuja Vasco da Gaman sillalla Lissabonin pohjoispuolella. Vuonna 1998 valmistunut silta ylittää Tajo-joen 150 metrin korkeudessa ja on 17 kilometrin pituudellaan Euroopan pisin silta. Vielä, kun sinnikäs sade saatteli meidät perille lentokentän vuokra-autopalautukseen asti, saatiin sillalla ajamiseen ei-toivottua lisäjännitystä.

Meillä ei ollut mitään hajua taksimatkan kalleudesta kentältä keskustaan, joten tulimme lopulta metrolla. Keskiviikkoaamuna kuitenkin totesimme, että Lissabonissa lentokenttä-keskusta -välille kannattaa ennemmin valita 15 minuutin taksi (erittäin) edullisella vajaalla 20 eurolla, kuin ruuhkainen 45 minuutin metro.

Sade kaupungissa jatkui koko illan, joten jätimme suosiolla kaupungin tutkimisen seuraavaan päivään ja tilasimme elämäni ensimmäisen room service -illallisen ja laitoimme leffan pyörimään. Koska reissun ensimmäinen majoitus oli meille todella edullinen, olimme päättäneet satsata Lissabonin hotelliin ja yövyimme Sofitelissa, joka sijaitsi viehättävällä ja rauhallisella puistokadunpätkällä Avenidassa. Usein unohtaa, että palvelu ns. paremmissa hotelleissa on oikeasti niin loistavaa, että siitä mielellään maksaa vähän extraa: kaikki ovat aidosti ystävällisiä ja kohteliaita; huoneissa on tuoreita kukkia ja ne on siivottu jopa alleirjoittaneen pedantikon standardeilla tip top; iltaisin henkilökunta käy avaamassa sängyt niin, ettei itse tarvitse taistella päiväpeitteen ja koristetyynyjen kanssa. ;D Sängyn pohjalla parsarisotto oli hyvää, Exodus: Gods and Kings ei.

Tiistai valkeni pilvisenä, mutta paljon odottamaamme lämpimämpänä. Aamupalan runsaan hedelmätarjonnan ja sympaattisen pöytiintarjoillun scrabbled eggsin jälkeen suuntasimme huolettoman päämäärättömästi kaupungille.
Kuljimme koko päivän sinne tänne, pitkin poikin, ylös alas, Lissabonia ja sen katuja: nautimme kuulaasta auringosta Terreiro do Paçon rantakivetyksillä, joille baarina toimiva pikku paatti tarjoili Somersbytäkin; söimme Lissabonin parhaat pizzat satama-alueella sijaitsevassa Casanovassa; vierailimme Pyhän Jorgen linnan juurella; joimme Sangriaa ja söimme gelatoa katusoittajien viihdyttäminä sekä shoppailimme. Ainakin Lissabonin keskusta osoittautui todella siistiksi ja idylliseksi ja henki yllättävän vahvaa eurooppalaisuutta. 1,5 päivän aikana raapaisimme kuitenkin vain pintaa, mutta sellainen fiilis jäi, että mielelläni palaan Portugalin pääkaupunkiin vielä uudelleen.
Illalla nautimme hotellin baarissa valkoista portviiniä aperitiiviksi - maassa maan tavalla. Olin pyytänyt respaa varaamaan meille pöydän Tagidesta, jota suositeltiin sekä TripAdvisorissa, että Michelin Guidessa. Lisäksi ravintolaa kehuttiin monessa lähteessä netissä (The Guardian, Elite Traveler, Lonely Planet..) ja odotukseni olivat korkealla. Ehkä me J:n kanssa ollaan koettu liian hyviä ruokaelämyksiä muualla, koska meitä paikassa ei sysäyttänyt muu, kuin upea näköala. Se ei kuitenkaan tehnyt hinnalla pilatusta keskinkertaisesta ruoasta fine diningia: makeahko avokadojäätelö ja raputomaatticonfit olivat erikseen hyviä, mutta eivät yhdessä toimineet alkuunkaan. Mun pääruokapastani oli vetinen ja J:n medium plussana toivottu pihvi lähempänä raakaa kuin hyvin paistettua. Jälleen ravintola, jonka tähtiä täytyy TripAdvisorissa käydä hieman tiputtamassa.
Rapu-tomaatticonfitia ja avokadojäätelöä
Linguini Nero & sisäfilepihvi
Varhain keskiviikkona koitti kotimatka. Reissusta tuliaisena toin pullon paikallista valkoviiniä ja sitkeän flunssan: yskin nyt jo viidettä päivää. Miten lomalta paluu voikin aina olla näin kurjaa? :D Onneksi jo reilun kuukauden päästä häämöttää seuraava matka! 

2 kommenttia:

  1. Ilmeisesti ei Lissabonissa ollut uimarantoja. Vai löysittekö sellaisen jostain kauempaa?
    Terveisin Nimimerkki Aina pitäs päästä uimaan! :)
    Kivat kuvat, mielenkiintoinen kohde!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan Lissabonin liepeillä ei ymmärtääkseni ollut rantoja eikä Tajon vesi ainakaan kaupungin kivetyksiltä näyttänyt kovin houkuttelevalta (yhtä ruskeaa, kuin Suomenlahti Kauppatorilta) mutta rantaviiva länteen päin sisälsi ainakin kartan mukaan hiekkaakin. :]

      Poista