Jouduin tosin kokemaan korkeanpaikankammon kauhuja Vasco da Gaman sillalla Lissabonin pohjoispuolella. Vuonna 1998 valmistunut silta ylittää Tajo-joen 150 metrin korkeudessa ja on 17 kilometrin pituudellaan Euroopan pisin silta. Vielä, kun sinnikäs sade saatteli meidät perille lentokentän vuokra-autopalautukseen asti, saatiin sillalla ajamiseen ei-toivottua lisäjännitystä.
Meillä ei ollut mitään hajua taksimatkan kalleudesta kentältä keskustaan, joten tulimme lopulta metrolla. Keskiviikkoaamuna kuitenkin totesimme, että Lissabonissa lentokenttä-keskusta -välille kannattaa ennemmin valita 15 minuutin taksi (erittäin) edullisella vajaalla 20 eurolla, kuin ruuhkainen 45 minuutin metro.
Sade kaupungissa jatkui koko illan, joten jätimme suosiolla kaupungin tutkimisen seuraavaan päivään ja tilasimme elämäni ensimmäisen room service -illallisen ja laitoimme leffan pyörimään. Koska reissun ensimmäinen majoitus oli meille todella edullinen, olimme päättäneet satsata Lissabonin hotelliin ja yövyimme Sofitelissa, joka sijaitsi viehättävällä ja rauhallisella puistokadunpätkällä Avenidassa. Usein unohtaa, että palvelu ns. paremmissa hotelleissa on oikeasti niin loistavaa, että siitä mielellään maksaa vähän extraa: kaikki ovat aidosti ystävällisiä ja kohteliaita; huoneissa on tuoreita kukkia ja ne on siivottu jopa alleirjoittaneen pedantikon standardeilla tip top; iltaisin henkilökunta käy avaamassa sängyt niin, ettei itse tarvitse taistella päiväpeitteen ja koristetyynyjen kanssa. ;D Sängyn pohjalla parsarisotto oli hyvää, Exodus: Gods and Kings ei.
Tiistai valkeni pilvisenä, mutta paljon odottamaamme lämpimämpänä. Aamupalan runsaan hedelmätarjonnan ja sympaattisen pöytiintarjoillun scrabbled eggsin jälkeen suuntasimme huolettoman päämäärättömästi kaupungille.
Rapu-tomaatticonfitia ja avokadojäätelöä |
Linguini Nero & sisäfilepihvi |
Varhain keskiviikkona koitti kotimatka. Reissusta tuliaisena toin pullon paikallista valkoviiniä ja sitkeän flunssan: yskin nyt jo viidettä päivää. Miten lomalta paluu voikin aina olla näin kurjaa? :D Onneksi jo reilun kuukauden päästä häämöttää seuraava matka!
Ilmeisesti ei Lissabonissa ollut uimarantoja. Vai löysittekö sellaisen jostain kauempaa?
VastaaPoistaTerveisin Nimimerkki Aina pitäs päästä uimaan! :)
Kivat kuvat, mielenkiintoinen kohde!
Aivan Lissabonin liepeillä ei ymmärtääkseni ollut rantoja eikä Tajon vesi ainakaan kaupungin kivetyksiltä näyttänyt kovin houkuttelevalta (yhtä ruskeaa, kuin Suomenlahti Kauppatorilta) mutta rantaviiva länteen päin sisälsi ainakin kartan mukaan hiekkaakin. :]
Poista